Tuntematon odottaa minua
Tuntematon odottaa minua ja se odottaa myös sinua. Mistä sen sitten tietää, että on aika astua uudenlaiseen maailmaan, luoda uudenlaisia kokemuksia omalla sydämen polullaan? Omasta kokemuksesta voin vain kertoa, että se antaa viitteitä itsestään jo kauan ennen kuin teemme minkäänlaisia ratkaisuja sen suhteen. Se hieman hipsuttaa ja tökkii ja samaan aikaan se saattaa tehdä vanhassa olemisen hankalaksi tai sopimattoman tuntuiseksi. Se ei kuitenkaan paljasta itsestään etukäteen oikeastaan mitään ja uskon, että juuri sen takia me ihmiset välttelemme muutosten tekemistä elämissämme. Haluamme tietää ja tuntea vahvasti, mitä on tulossa ennen kuin uskallamme irtautua vanhasta.
Vanha voi tuntua hyvinkin sopivalta ja turvalliselta, mutta samaan aikaan sinä tiedät, että voisi olla jotain sopivampaa. Harvoin se tuntematon kuitenkaan antaa selkeää kuvaa itsestään tai vastausta siihen, että jos nyt jätät tämän asian, saat tämän uuden ja mahtavan tilalle. Joka tapauksessa se kuitenkin ainakin oman kokemukseni mukaan antaa jotain sellaista uutta, mikä tuntuu meille juuri sopivalta. Se ei anna sitä ehkä juuri sillä hetkellä, kun irtaudut vanhasta, mutta se todellakin tarjoilee sen jossain vaiheessa. Se on sitten sitä, mitä juuri sinä sillä hetkellä tarvitset.
Ehkä tähän voisin kertoa siitä, että työpaikasta irtisanoutuminen ei välttämättä takaa uutta ja rahakkaampaa työsopimusta. Näinkin voi toki tapahtua, mutta sydämen polulla se voi tarjota myös jotain ihan muuta. Työttömyyttä, mielenterveyshaasteita, särkyneitä sydämiä, rikkoutuneita ihmissuhteita ja pelkoa kaiken kadottamisesta. En halua pelotella tai luoda vääränlaista kuvaa tuntemattomasta, mutta aina se tuntematon ei välttämättä ole mitään glamouria, mikä tapahtuu ja tulee elämääsi sekunneissa. Se voi nimittäin vaatia sinulta sitoutumista, pelkojen käsittelyä, itsetutkiskelua, uskallusta kokeilla uutta ja työntää itsesi epämukavuusalueen jyrkänteen reunalta alas. Sellainen se tuntematon voi olla, mutta samaan aikaan se on vapauttavaa, kiehtovaa ja kokemisen arvoista.
Kun koet, että eläminen ei tunnu enää sellaisen oman sydämesi mukaisen elämän elämisen arvoiselta, on aika kääntää katse sisäänpäin ja kysyä itseltä niitä oleellisia kysymyksiä. Mihin minä olen menossa ja mihin minun sydämeni minua tällä hetkellä ohjaa? Se hiljainen toistuva ääni sisälläsi on aika vahva viesti uudesta suunnasta. Kuuntele sitä ja tee sen mukaisia ratkaisuja elämässäsi. Suunta voi olla täysin erilainen kuin mitä olit suunnitellut. Siinä voi olla sivupolkuja ja harhareittejä, jotka vievät sinua koko ajan eteenpäin tai jonnekin. Tarviiko aina tietää tarkalleen mihin on menossa? Tuntematon voi olla käsitteenä pelottava ainakin minulle, mutta koen, että aika ajoin elämässä se kutsuu minua mukaansa ja juuri nyt on tullut sellainen hetki. En tiedä vielä, mihin se minua ohjaa, mutta olen koko sydämelläni ja rohkeudellani mukana <3 Toivon, että sinäkin uskallat siihen mukaan jossain vaiheessa!
-Jenny