Sydämen polulla naurattaa ja itkettää

Toivoisin, että voisin sanoa Sydämen polulla olemisen olevan pelkkää keijun kevyttä leijailua ja hetkessä elämisen taian kokemista. Ja useinhan se onkin, varsinkin silloin, kun olet päässyt mukaan elämän virtaukseen ja annat sen vaan viedä. Ihmismieli on kuitenkin välillä sellainen, ettei se halua mennä elämän virran mukana, vaan mieluummin ui vastavirtaan ja taistelee jonkun sellaisen asian puolesta, mikä ei ehkä välttämättä olekaan taistelun arvoinen. Eikä siinä mitään, jokainen valitkoon taistelunsa. Viimeisen vuoden ajan olen vakavasti pohtinut toistuvasti sitä tosi asiaa, että en ole enää kulkemassa sydämeni näköistä polkua. Olen toistanut itselleni, että sydämen polkuni menee tuonne vasemmalle ja minä kuljen oikealle enkä voi asialle yhtään mitään. Tämän olen kokenut voimakkaana pistona sydämessäni ja valtavana ahdistuksen tunteena elämässä. 

Miten minulle, joka päätti kuunnella sydäntään, kävi näin? Ympyrä sulkeutuu näillä harhareiteillä tähän päivään, jossa vihdoin koen sisäisesti, että vasemmalle ja oikealle kulkevat tiet risteytyvät ja jatkavat linjassa keskenään. Miten tämä on mahdollista? Miten ihminen voi olla vuoden poissa omalta sydämen polulta vain huomatakseen olleensa koko ajan siellä? Niin no tämä hieman minua huvittaa ja jopa naurattaa. Kuinka valtavan sisäisen taistelun olen käynyt sen asian kanssa, että olen kulkemassa väärään suuntaan vain todetakseni lopulta, ettei näin ollutkaan. On hienoa oivaltaa olleensa oman mielensä pahin vihollinen ja luoneensa itse omaan päähänsä ne ajatukset väärällä polulla olemisesta. Sydämen polku ei välttämättä ole se, mitä teet elämässä, vaan se voi olla enemmän sitä, miten olet olemassa tässä elämässä. Silloin sillä, mitä teet, ei oikeastaan ole mitään väliä. Jos jokaisessa hetkessä valitset sydämesi ohjauksen mukaisen toiminnan, olet sydämen polullasi. Tapasi olla osa maailmaa voi tulla esille monella tavalla, siihen ei ole vain yhtä ja ainutta oikeaa muotoa. Sisäinen tarve ja sen mukainen toiminta pitää sinut vahvasti sydämellesi sopivalla reitillä. Erilaiset ajatukset, ristiriidat ja muiden vaatimukset sinua ja elämääsi kohtaan voivat häiritä selkeyttäsi, mutta päästessäsi niistä eroon, huomaat olevasi taas omasi itsesi ja luovasi itsesi näköistä elämää. Huomaat myös, että elämän luova voima luo sinun kauttasi ihmeitä.

Olen kirjoittanut itseeni vahvan sisäisen käsikirjoituksen siitä, että sydämen polulle pääseminen vaatii elämässä radikaaleja ratkaisuja ja järisyttävältä tuntuvia muutoksia, koska aiemmin olen kokenut sen juuri näin. Nyt tiedän, että sydämen polulle pääseminen voi vaatia vain pientä hienosäätöä oman elämän, omien ajatusten ja odotusten suhteen. Päästämällä irti hetkellisesti kaikesta ja antamalla elämän muotoutua uudelleen sinulle sopivaksi voit huomata taas olevasi siellä missä koet sydämessäsi tarpeelliseksi olla. Tähän liittyy sydämen avaaminen ja vastaanottaminen, joita käsittelen seuraavassa tekstissäni. 

Sydämen polulla ollessaan ihminen ilmentää sitä todellista aidointa itseään maailmaan ja siksi siellä oleminen usein tuntuu niin hyvältä ja tarpeelliselta. Raiteilta suistuminen tuntuu väistämättä kamalalta kokemukselta ja saa meidät epäilemään tarkoitustamme täällä. Kyyneleitä vuodatetaan ja se on varmasti osa prosessia. Jossain vaiheessa laskeudut kuitenkin takaisin siihen ihanaan tilaan itsessäsi, jossa voit nauraa ja olla onnellinen ihan vaan siksi, että saat olla olemassa juuri sellaisena kuin olet. Sydämen polulla olemiseen ja sen ilmentämiseen ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Voit olla sydämen polulla, kunhan teet asioita sydämestäsi ja rakkaudesta käsin. Minkälaista hienosäätöä elämäsi kaipaisi juuri nyt? Kuiskaileeko sydämesi sinulle jotain juuri nyt? Uskallatko kuunnella sitä?

~Jenny